Sosiaalityön sijaisuuksien kelpoisuusvaatimusten löyhentämisen haittavaikutusten minimoiminen ja osaavan henkilöstön saatavuuden turvaaminen

Pohjois-Karjalan hyvinvointialue

Aloitteen tila: Lähetetty hyvinvointialueelle

Aloitteen tyyppi: Tavallinen aloite

Kannattajien kerääminen: Aloitteelle ei kerätä kannattajia

Aloitteen julkaisutapa: En valitse aloitteelle julkaisupäivää. Aloite julkaistaan automaattisesti ylläpidon tarkastuksen jälkeen.

Väliaikatieto

25.11.2025 14.03

Aloite on saapunut Pohjois-Karjalan hyvinvointialueelle 25.11.2025 ja se on kirjattu asianhallintajärjestelmään diaarinumerolla 8860/00.02.04.01/2025.

Aloitteen ehdotus

Ehdotan, että Siun sote ei ota käyttöön sosiaalityöntekijöihin kohdistuvaa ammattilain heikennystä, vaan jatkossa noudattaisi sosiaalityöntekijöiden kelpoisuuksissa laissa edellytettyä korkeampaa tasoa. Sen sijaan hyvinvointialue voisi osoittaa arvostavansa sosiaalityön ammattia palkkaamalla vain koulutettuja sosiaalityöntekijöitä.

Aloitteen sisältö ja perustelut

Eduskunta hyväksyi 20.11.2024 Petteri Orpon hallituksen esittämän muutoksen sosiaalihuollon ammattihenkilölakiin (12. ja 16. §), joka astui voimaan 1.1.2025. Muutoksen tavoitteena on/oli helpottaa sosiaalihuollon henkilöstö pulaa madaltamalla sosiaalityöntekijöiden sijaisuuksiin vaadittavia kelpoisuuksia. Ammattihenkilölaki muutos kohdistuen yhteen ammattiryhmään on ennen näkemätöntä ja käsittämätöntä. Aiemmin sosiaalityöntekijän sijaisena on voinut toimia vain sosiaalityön opiskelija, joka on suorittanut yliopistotutkinnon aineopinnot ja toisen käytännön harjoittelun. Nyt sosiaalityöntekijän tehtävissä saa työskennellä myös henkilö, jolla on muu korkeakoulututkinto ja suoritettuna sosiaalityön perus- ja aineopinnot. Vaikka muutos pyrkii parantamaan henkilöstön saatavuutta, sen riskit ovat merkittävät.sekä todelliset Kelpoisuusvaatimusten löyhentäminen voi vaarantaa asiakasturvallisuuden ja asiakkaan oikeusturvan. Erityisen huolissani olen lastensuojelun asiakkaiden asemasta. Lastensuojelussa tehdään vaativaa sosiaalityötä, jossa tulee osata hallita monia eri lakeja ja niiden soveltamista, joka on usein monimutkaista. Lastensuojelun työn luonteeseen kuuluu myös tahdonvastaiset toimenpiteet ja se korostaa päätösten teon vaativuutta ja virkavastuun suuruutta. Sama huoli kohdistuu myös vammaispalvelun sosiaalityöntekijöihin, jotka työssään soveltavat erityislaisäädäntöjä mutta myös muun sosiaalityön osalta, jossa laaditaan virkavastuulla päätöksiä. Sosiaalityön tehtävät vaativat syvällistä osaamista ja kokemusta, ja epäpätevien sijaisten käyttö voi johtaa virheisiin, jotka ovat inhimillisesti ja taloudellisesti kalliita. On myös huomioitava, että sosiaalityöntekijät ovat henkilökohtaisessa virkavastuussa tekemistään päätöksistä - mutta myös silloin jos eivät päätöstä tee tai tapaa asiakasta tarpeeksi. Sosiaalityöntekijän ammatti on yksi harvoista, ellei ainoa ammatti, jossa olet virkavastuussa tekemättömistä ja tehdyistä ratkaisuista ja siksi, mahdolliset virheet päätöksen teossa tai työmenetelmissä voivat vaarantaa, paitsi asiakkaiden oikeusturvan mutta aiheuttaa tutkintaprosesseja viranhaltijoille sekä lisätä kuormitusta ja epävarmuutta koko työyhteisössä. Ammattilain taustalla oleva 2 miljoonan euron säästö on kyseenalainen. Palveluiden laadun heikkeneminen voi aiheuttaa korjaavia kustannuksia, mikä tekee lyhyen aikavälin säästöistä helposti harhaanjohtavia. Kestävä ratkaisu on panostaa hyvinvoivaan, ammattitaitoiseen ja pysyvään henkilöstöön. Tämä vähentää virheitä, parantaa palveluiden laatua ja vahvistaa alueen vetovoimaa työnantajana. Hyvinvointialueiden tehtävänä on varmistaa, että sosiaalihuollon palvelut pysyvät korkealaatuisina ja asiakasturva toteutuu myös lainmuutoksen jälkeen. Tämän vuoksi allekirjoittaneena esitän: 1. Säilytetään kelpoisuusvaatimukset: Tilapäisiin sosiaalityön tehtäviin tulee käyttää vain koulutettuja sosiaalityöntekijöitä tai aiemmin ammattilaissa määriteltyjä tietyn opinnot suorittaneita alan opiskelijoita. Tämä osoittaa arvostusta koulutettua henkilöstöä kohtaan ja turvaa asiantuntijuuden. 2. Panostetaan rekrytointiin ja sitouttamiseen: Hyvinvointialueiden on houkuteltava ja pidettävä osaavaa henkilöstöä, esimerkiksi työhyvinvointia tukevin toimin ja koulutusmahdollisuuksin. Työnantaja voisi mahdollistaa työyhteisöjen sisällä ammattitaidon jaon työpajoja, jossa jaettaisiin ammattitaitoa mutta lisättäisiin yhteisöllisyyttä. Palkkaukseen, henkilöstö etuisuuksiin ja yhteisöllisyyteen työyhteisössä on panostettava sitouttamisen muotoina. 3. Tehtäväjakoa selkeytetään: Sosiaalityöntekijöiden työkuormaa voidaan keventää siten, että työparina toimii toinen sosiaalialan ammattilainen, kuten sosionomi, tukemassa asiakastyötä niissä työtehtävissä kuin se on mahdollista. Työnkuvien selkeyttäminen on keventää, selkeyttää ja helpottaa työntekoa. Tällä ei tarkoiteta sosiaalityöntekijöiden työtehtävien siirtämistä sosionomeille vaan työnkuvien selkeyttämistä. 4. Laadun valvonta ja seuranta: Alueiden on seurattava lainmuutoksen vaikutuksia palveluiden laatuun ja asiakas turvaan ja ryhdyttävä heti korjaaviin toimiin, jos riskejä ilmenee. Työnantajan on luotava myös työntekijöille helppokäyttöisen tavan ilmoittaa havaitsemistaan virheistä eteenpäin. Näillä toimilla voimme varmistaa, että sosiaalihuollon palvelut Siun Soten alueella säilyvät laadukkaina ja asiakkaiden oikeusturva toteutuu. Samalla alue pysyy houkuttelevana ja vastuullisena työnantajana myös tulevaisuudessa. Siun sote voisi näyttää esimerkkiä ja osoittaa arvostavansa sosiaalityöntekijöitä ammattilaisina pysymällä tiukkana kelpoisuusvaatimuksissa. Hyvinvointialueen ei tarvitse ottaa lain tuomaa heikennystä käytäntöön, vaan se voi varmistaa, että sosiaalityöntekijän tehtävissä työskentelee vain koulutettuja sosiaalityöntekijöitä tai alan opiskelijoita - ainakin niissä tehtävissä, joissa vaaditaan virkavastuuta. Näin asiantuntijuus ja asiakasturva säilyvät palveluissa.

Liitteet

Linkit